Ruokailu osana kokonaisvaltaista hyvinvointia

Sen lisäksi, että ravinto antaa elimistöllemme energiaa ja tärkeitä ravintoaineita, on se myös osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. Ruokailu on tärkeä yhdessäolon muoto. Sekä hyvä ruoka että yhteisölliset ruokailutilanteet antavat hyvää mieltä ja ovat keskeisiä henkisen hyvinvoinnin kulmakiviä.

Yhteiset ruokahetket ovat tilanteita, jolloin voi esimerkiksi vaihtaa päivän kuulumiset. Sen lisäksi, että ruoanlaitto ja yhdessä syöminen tuovat hyvää mieltä, auttavat ne myös omaksumaan terveellisiä ruokailutottumuksia. Syömisen taitoa on myös ruuasta nauttiminen sekä suhtautuminen uusiin ruokakokeiluihin ennakkoluulottomasti.

On tärkeää opetella tunnistamaan kehon nälkä- ja kylläisyyssignaaleja sekä vastaamaan niihin. Sallivuus ja rentous kuuluvat syömisen taitoihin, sen sijaan syömisen ehdottomuus ja ruoka-aineiden kieltolistat eivät tue tasapainoista ruokasuhdetta. Meistä jokainen tarvitsee ravintoa, joten syömiseen ei ole tarvetta liittyä syyllisyyttä.

Omien ruokailutottumusten pohdinta kannattaa

On kiinnostavaa tietää mistä ja miten ruoka tulee. Ruoan valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi tiedot ruoasta ja raaka-aineista, ruoanvalmistustaidot ja erilaiset uskomukset. Myös kotoa opituilla tavoilla ja tottumuksilla sekä kavereiden mielipiteillä on vaikutusta siihen, miten valitset.

Omaa syömistä on hyvä joskus pysähtyä pohtimaan:

  • Mikä vaikuttaa siihen mitä uskon ja mikä liittyy ruokaan ja syömiseen?
  • Arvostanko ruoan kotimaisuutta, uusia ruokakokeiluja ja yhteisiä ruokailuhetkiä?
  • Syönkö niin, että jaksan käydä koulua ja harrastaa?
  • Vaikuttaako ruoan hinta ostopäätöksiini kaupassa?

Ruokatottumuksiin vaikuttaa monet asiat kuten helppous, hinta ja raaka-aineiden saatavuus. Jos on allerginen useille raaka-aineille, aiheuttaa se tietynlaisen ruokavalion noudattamista. Mainonnalla ja sosiaalisella medialla yritetään vaikuttaa ihmisten ruokatottumuksiin. Ostotilanteessa pohditaan, ovatko tuotteeseen liittyvät mielikuvat ja väittämät totta, ja tehdään päätös siitä, ostetaanko houkutteleva tuote vai hyvinvointia edistävää ruokaa.

Tärkeä osa ruoan ja raaka-aineiden valintaa ovat myös omat henkilökohtaiset makumieltymykset ja tottumukset. Toiset ovat luontaisesti rohkeita kokeilemaan uusia makuja ja toiset enemmän varovaisia, ja turvautuvat varmoihin tuttuihin makuihin ja tuotteisiin.

Ruokaosaaminen

Ruokaosaamisella tarkoitetaan taitoa valita omaa sekä ympäristön hyvinvointia edistäviä ruoka-aineita ja aterioita. Ruokaosaaminen vaatii tietynlaisia tietoja ja taitoja ruoka-aineiden laadusta, tuotannosta, ruoanvalmistusmenetelmistä sekä ennakkoluulotonta suhtautumista uusiin makuihin ja koostumukseen. Ruokaosaamista on myös se, että tietää millaisilla syömistavoilla edistää hyvinvointia.

Takaisin sivun alkuun