Ylähengitystieinfektiot

Flunssa, keuhkoputkitulehdus, korvatulehdus, kuume, kurkkukipu ja nielutulehdus, sivuontelotulehdus sekä yskä ovat esimerkkejä lapsilla ja nuorilla esiintyvistä ylähengitystieinfektioista ja niiden oireista. Useimmiten ylähengitystieinfektioiden leviämistä voidaan ehkäistä huolellisella käsien pesulla, oikeaoppisella yskimistekniikalla sekä välttämällä lähikontakteja.

Flunssa

Flunssa on viruksen aiheuttama äkillinen hengitysteiden limakalvotulehdus. Flunssaa aiheuttavia viruksia on satoja. Alle kouluikäiset lapset sairastavat flunssan keskimäärin 6−8 kertaa vuodessa, aikuiset 2–3 kertaa vuodessa. Tauti kestää yleensä runsaan viikon.  

Flunssasta käytetään myös nimityksiä nuhakuume ja vilustuminen. Nuhan aiheuttaa yleensä virus. Nuha voi olla myös allergian oire.

Oireet 

Flunssaviruksen aiheuttaman nuhan oireita ovat muun muassa aivastelu, tukkoisuus ja vuotava nenä. Flunssan muita oireita voivat olla muun muassa kuume tai lievä lämmön nousu, yskä, kurkkukipu ja päänsärky. 

Ehkäisy 

Flunssavirukset tarttuvat helposti ja parhaiten taudin alussa, jolloin potilaan oireet ovat vielä vähäiset. Flunssavirukset leviävät pisaratartuntana tai suorana kosketustartuntana käsien kautta tai käsiteltyjen tavaroiden tai pintojen välityksellä. Flunssaa voi pyrkiä ehkäisemään pesemällä käsiä ja välttämällä lähikontakteja. Lisäksi kasvojen alueen koskettelua on hyvä välttää, ellei ole juuri pessyt käsiään. 

Hoito 

Flunssa paranee yleensä itsestään. Jotta flunssa ei pitkittyisi, kannattaa levätä riittävästi ja nauttia kohtuullisesti nesteitä. Jos yskä tai nenän tukkoisuus häiritsee nukkumista, avuksi voi kokeilla sängyn päätypuolen kohottamista. 

Jos kotikonstit eivät riitä, apteekista saa ilman reseptiä lääkkeitä, jotka helpottavat flunssan oireita. Nuhaa voi hoitaa limakalvoja supistavalla nenäsumutteella. Sumutetta saa käyttää korkeintaan 10 päivää, alle 10-vuotiaille viisi päivää, sillä muuten lääke voi pahentaa nenän tukkoisuutta.  

Jos nuhaan liittyy esimerkiksi voimakasta päänsärkyä, paineen tunnetta poskionteloissa tai yleisvointi huononee, kannattaa hakeutua lääkäriin. Vihreä, paksu nenäerite voi myös olla merkki bakteeritulehduksesta. Lääkäri arvioi antibioottikuurin tarpeen. Aina kun oireet jatkuvat useita viikkoja tai jo parantuneet oireet palaavat, on syytä mennä lääkäriin. 

Flunssa ja liikunta

Liikuntaa ei suositella flunssan aikana. Lievä nuha ja kurkkukipu eivät vielä ole este kevyen liikunnan harrastukselle. Liikuntaharrastukset ja koululiikunta tulee kuitenkin jättää väliin heti, kun ilmaantuu flunssan yleisoireita. Näitä yleisoireita ovat mm. lihaskipu, kuume ja väsymys. Kun flunssan oireet häviävät, voi liikunnan jälleen aloittaa varovasti.  

Lue lisää liikunnasta ja flunssasta.

 

Keuhkoputkitulehdus

Keuhkoputkitulehduksessa henkitorven ja keuhkoputkiston limakalvolla on tulehdus, jonka aiheuttaa yleensä virus. Keuhkoputkitulehdus esiintyy yleensä flunssan yhteydessä. 

Oireet 

  • yskä ja yskösten erittyminen. Yskä kestää useimmilla noin 2 viikkoa.  
  • muut flunssaoireet: kuten nuha, kurkkukipu, käheys.
  • yleisoireet: päänsärky, lihaskipu, voimattomuuden tunne ja kuume.  

Hoito 

Hoito on oireenmukaista, sillä suurin osa keuhkoputkitulehduksista on virusperäisiä, jolloin tauti paranee useimmiten itsestään. Keuhkoputkitulehduksesta toipuminen voi kestää jopa 3–4 viikkoa. Yskänlääkkeiden käyttöä ei suositella, koska ne eivät helpota oireita ja niihin voi liittyä haittavaikutuksia. Hunaja saattaa helpottaa oireita ainakin yöllä esiintyvän yskän lyhytaikaisessa hoidossa, mutta hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaille lapsille. 

Lääkäriin on syytä mennä, jos yskä pitkittyy tai paremman vaiheen jälkeen tila taas huononee, sillä tulehdus voi muuttua keuhkokuumeeksi. Lääkäriin on mentävä myös, jos hankaliin oireisiin liittyy kuume yli 38 astetta tai rintakipuja, tai mikäli yskökset muuttuvat verisiksi tai hengitys muuttuu vaikeaksi. Lääkäri arvioi tapauskohtaisesti, onko esimerkiksi antibioottihoito tarpeellinen. Antibioottihoito aloitetaan vain, jos taudin aiheuttaja on bakteeri.

Erityishuomioita opettajalle

Kouluun voi palata, kun yleisvointi sallii, mutta yksi kuumeeton päivä on hyvä olla kotona. Liikuntatunnille osallistuminen arvioidaan oppilaan yleisvoinnin ja liikunnan rasittavuuden perusteella. Keuhkoputkitulehdukseen sairastunut lapsi voi yskiä koulussakin useita viikkoja ja yskä voi estää lapsen liikuntatunnille osallistumisen.

Pitkittynyt yskä voi olla oire astmasta. Vanhempien kanssa on syytä keskustella, jos yskä jatkuu huomattavan pitkään.

 

Korvatulehdus

Puhekielen sanalla korvatulehdus tarkoitetaan yleensä äkillistä välikorvatulehdusta. Sitä esiintyy eniten alle 2-vuotiailla lapsilla. Myös kouluikäiset voivat sairastua korvatulehdukseen. Korvatulehdus tulee hyvin yleisesti flunssan jälkeen tai sen yhteydessä. Useimmiten se alkaa 3–4 päivän kuluttua flunssaoireiden alkamisesta. Aiheuttajana voi olla bakteeri tai virus. 

Oireet  

  • korvakipu, ei esiinny aina 
  • tyypilliset flunssan oireet: kurkkukipu, nuha, yskä sekä kuume 
  • epämääräiset yleisoireet: ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja ripuli 
  • Kuulon heikkeneminen voi viitata korvatulehdukseen. 

Ehkäisy 

Korvatulehdus kulkee usein käsi kädessä flunssan kanssa, joten sairastumista voidaan ainakin jossain määrin ehkäistä samoilla keinoilla kuin ylähengitystieinfektioita (mm. käsien peseminen). Tupakansavulle altistuminen lisää korvatulehdukseen sairastumisen riskiä. Ksylitolipurukumin sekä -liuoksen käytön on osoitettu vähentävän korvatulehduksia. 

Hoito 

Jos lapsi herää yöllä korvasärkyyn, ei ole välttämätöntä lähteä viemään häntä heti lääkäriin. Hänelle voidaan antaa ensiavuksi apteekista ilman reseptiä saatavaa parasetamolia tai tulehduskipulääkettä. Parasetamoli sopii herkkävatsaisille ja astmaatikoille. Nuhasumutteet ja -tipat saattavat helpottaa nuhaisen lapsen hengitystä, joten niitä voidaan käyttää muutaman päivän ajan. 

Suurin osa korvatulehduksista on bakteerin ja viruksen aiheuttamia sekainfektioita. Korvatulehdus voi parantua itsestään, mutta korvakipuinen lapsi on kuitenkin syytä viedä lääkäriin. Lääkäri arvioi, tarvitaanko korvatulehdukseen antibioottihoito. Antibioottikuurin aikana on tärkeää ottaa tabletit säännöllisin väliajoin, jotta lääkettä olisi tarpeeksi elimistössä koko ajan eivätkä bakteerit pääsisi lisääntymään. Kuuri pitää syödä loppuun asti, vaikka oireet menisivätkin jo aikaisemmin ohi. Muuten elimistöön saattaa jäädä bakteereita, joille kehittyy vastustuskyky antibioottia vastaan eikä antibiootti myöhemmin tehoa niihin. Lääkäri arvioi yksilöllisesti, tarvitaanko erillistä jälkitarkastuskäyntiä. 

Erityishuomioita opettajille

Kouluun voi palata, kun yleisvointi sallii, mutta yksi kuumeeton päivä on hyvä olla kotona. Liikuntatunnille osallistuminen arvioidaan oppilaan yleisvoinnin ja liikunnan rasittavuuden perusteella.

 

Kuume

Kuume on elimistön puolustusmekanismi ja se voi liittyä tulehdussairauksien lisäksi moniin muihin sairauksiin. 

Oireet

Kuumeen rajana pidetään yleensä elimistön lämpötilan nousua aamulla yli 37,5 °C. Olo tuntuu väsyneeltä ja vilunväristykset ovat mahdollisia. 

Hoito

Tärkeää on levätä ja nauttia riittävästi nestettä, sillä kuumeessa elimistöstä haihtuu normaalia enemmän vettä. Vaatetuksen vähentäminen alentaa kuumetta, samoin huoneen lämpötilan laskeminen ja suihkuttelu viileällä vedellä. 

Kuumetta ei tarvitse välttämättä alentaa. Jos olo tuntuu hankalalta tai kuume on yli 38,5 °C, kuumetta voi alentaa apteekista ilman reseptiä saatavilla parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä. Parasetamoli sopii herkkävatsaisille ja astmaatikoille. 

Lääkäriin kannattaa mennä, jos yleisvointi huononee ja kuume jatkuu korkeana usean vuorokauden ajan. Jos tulee uusia oireita, kuten korvasärkyä, virtsavaivoja, hengenahdistusta, verenpurkaumia iholla, niveloireita, sekavuutta, niskajäykkyyttä tai kovaa päänsärkyä, voi kyse olla esim. vaikeasta antibioottihoitoa edellyttävästä bakteeritulehduksesta. Jos lapsella esiintyy toistuvia kuumevaiheita ilman muita oireita, on myös syytä hakeutua lääkäriin.

Kuume ja liikunta

Kuumeisena pysytään levossa. Kuumeinen sairaus on elimistölle yksistään jo kovempi rasite kuin liikuntaharjoitukset. Lue lisää liikuntaohjeista infektion yhteydessä.

Erityishuomioita opettajille

Kouluun voi palata, kun yleisvointi sallii, mutta yksi kuumeeton päivä on hyvä olla kotona. Liikuntatunnille osallistuminen arvioidaan oppilaan yleisvoinnin ja liikunnan rasittavuuden perusteella.

 

Kurkkukipu ja nielutulehdus

Nielutulehdus liittyy useimmiten flunssaan ja on yleisimmin viruksen aiheuttama. Angiina on streptokokki A-bakteerin (tai harvemmin C- tai G-ryhmän streptokokin) aiheuttama nielutulehdus. Yleisimmin angiinaa esiintyy kouluikäisillä. Pienillä lapsilla nielutulehdus on usein viruksen aiheuttama (adenovirus), kun nuorilla nielutulehduksen aiheuttajana on toisinaan Epstein-Barr-virus (tautia kutsutaan mononukleoosiksi). 

Oireet

Streptokokki nielutulehduksen tyypilliset oireet ovat kurkkukipu, korkeahko kuume, nielurisojen valkeat peitteet tai pilkut, kaulan aristavat ja turvonneet imusolmukkeet, päänsärky ja vatsakipu. Erityisesti lapsilla voi esiintyä myös pahoinvointia ja oksentelua. Oireet alkavat yleensä nopeasti. 

Ehkäisy

Tulehdus tarttuu pääasiassa käsien välityksellä, joten käsien pesu on tärkeä ehkäisykeino. 

Hoito

Hoitoon on syytä hakeutua, jos  

  • lapsella on korkea kuume ja voimakas kurkkukipu ilman muita oireita,  
  • kurkkukipuun liittyy hengitysvaikeutta tai puheen puuroutumista,  
  • lapselle ilmaantuu kuumetta silloin, kun jollakin perheessä on todettu streptokokkitulehdus tai  
  • kurkkukipuisella lapsella on hentoa, punertavaa ihottumaa kasvoissa tai vartalolla.  

Streptokokin aiheuttama nielutulehdus diagnosoidaan nieluviljelyllä tai pikatestillä. Jos tauti osoittautuu angiinaksi, sitä hoidetaan antibiootilla. Angiina on syytä hoitaa kunnolla, sillä siitä voi seurata vakavia jälkitauteja. 

Antibioottikuurin aikana on tärkeää ottaa tabletit säännöllisin väliajoin, jotta lääkettä olisi koko ajan tarpeeksi elimistössä eivätkä bakteerit pääsisi lisääntymään. Kuuri pitää syödä loppuun asti, vaikka oireet menisivätkin jo aikaisemmin ohi. Muuten elimistöön saattaa jäädä bakteereita, joille kehittyy vastustuskyky antibioottia vastaan eikä antibiootti myöhemmin tehoa niihin. 

Nielukipua voi lievittää apteekista ilman reseptiä saatavilla kipulääkkeillä, kuten parasetamolilla. Jos ruoan nieleminen sattuu, kannattaa särkylääke ottaa noin puoli tuntia–tunti ennen ruokailua. 

Angiinan voi sekoittaa viruksen aiheuttamaan mononukleoosiin. Mononukleoosi on tavallinen nuorilla. Mononukleoosiin ei ole parantavaa lääkehoitoa, vaan sitä hoidetaan oireenmukaisesti, esimerkiksi kipulääkityksellä. Nesteen juomisesta tulee huolehtia. Oireet helpottuvat pääosin kymmenessä päivässä, mutta täysi toipuminen saattaa viedä jopa 23 kuukautta. Pikkulapsilla mononukleoosi voi mennä ohi huomaamatta tai aiheuttaa vain lievän kuumetaudin. Vanhemmilla lapsilla oireet ovat voimakkaammat. Mononukleoosiin liittyy pernan repeämisen vaara ja taukoa kontaktiurheilusta tulisi olla 2-3 kuukautta. 

Liikunta ja kurkkukipu

Liikunnassa tulee noudattaa varovaisuutta, kunnes kurkkukipu häviää.

Erityishuomioita opettajille

Angiinaa sairastava lapsi voi palata kouluun vuorokauden kuluttua antibioottihoidon aloittamisesta, jos vointi sallii sen. Ainakin yksi kuumeeton päivä on hyvä olla kotona ennen kouluun palaamista.

 

Sivuontelotulehdus eli sinuiitti

Flunssan yhteydessä esiintyy sivuontelo oireita, jotka usein paranevat itsestään. Sivuonteloita ovat poski-, otsa- ja kitaontelot sekä seulalokerostot. Sivuontelon limakalvotulehduksen aiheuttaa yleensä virus. Bakteerin aiheuttama sivuontelotulehdus kehittyy yleensä vasta aikaisintaan viikon kuluttua flunssan alusta. 

Oireet

  • pitkittyvä nuha yli 10 päivää 
  • märkäinen erite nenässä ja liman valuminen nieluun 
  • päänsärky
  • hakkaava yskä, joka pahenee öisin 
  • painon tunnetta poskissa ja ohimolla 
  • poski- tai hammassärkyä, yläleuan arkuutta syödessä ja hajuaistin huononemista voi myös esiintyä. 

Hoito

Flunssaan liittyvä viruksen aiheuttama sivuontelotulehdus paranee usein itsestään.  Särkyihin voi ottaa tilapäisesti parasetamolia tai tulehduskipulääkettä. Parasetamoli sopii herkkävatsaisille ja astmaatikoille. Nenän suolavesihuuhteluista voi olla apua tukkoisuuteen. Tukkoisen nenän hoitoon voi tilapäisesti käyttää apteekista ilman reseptiä saatavaa limakalvoja supistavaa nenäsumutetta. Sumutetta saa käyttää korkeintaan 10 päivää, alle 10-vuotiaille viisi päivää, sillä muuten lääke voi pahentaa nenän tukkoisuutta.  

Lääkäriin kannattaa mennä, jos oireet pitkittyvät, vointi huononee, tulee kuumetta tai säryt voimistuvat. Voimakas päänsärky, näköhäiriöt tai silmäluomen, posken tai otsan alueen turvotus ja arkuus edellyttävät myös lääkärin arviota. Lääkäri arvioi, onko kyseessä bakteeritulehdus, onko tarpeen määrätä antibioottikuuri tai tehdä poskionteloiden huuhtelu.  

Antibioottikuurin aikana on tärkeää ottaa tabletit säännöllisin väliajoin, jotta lääkettä olisi tarpeeksi elimistössä koko ajan eivätkä bakteerit pääsisi lisääntymään. Kuuri pitää syödä loppuun asti, vaikka oireet menisivätkin ohi jo aikaisemmin. Muuten elimistöön saattaa jäädä bakteereita, joille kehittyy vastustuskyky antibioottia vastaan eikä antibiootti myöhemmin tehoa niihin.

 

Yskä

Yskä on oire jostakin sairaudesta. Yleisimmin se liittyy hengitystietulehduksiin. Yskimisellä on myös tärkeä tehtävä elimistössä, sillä se on puolustusmekanismi, joka pitää hengitystiet puhtaina. 

Oireet

Flunssaan liittyvä yskä on usein ärsytysyskää eli se oireilee kurkun kutinana ja yskänkohtauksina. Keuhkoputkentulehdukseen liittyvä yskä on yleensä limaista. 

Hoito

Yskää voi hoitaa kotikonstein juomalla lämmintä nestettä. Neste edistää liman poistumista. Myös sängyn päätypuolen nostaminen öisin voi helpottaa oloa. Hunaja saattaa helpottaa oireita ainakin yöllä esiintyvän yskän lyhytaikaisessa hoidossa, mutta hunajaa ei saa antaa alle 1-vuotiaille lapsille. Yskä paranee yleensä itsestään eikä sitä tarvitse lääkitä. Yskänlääkkeiden teho on nykytiedon mukaan kyseenalainen. 

Lääkäriin on syytä mennä, jos yskä jatkuu pitkään, yskökset ovat märkäisiä tai yskään liittyy hengenahdistusta tai kipua. Myös yskään liittyvät närästysoireet ja pitkään jatkuva yöyskä kuuluvat lääkärin hoitoon. Taustalla voi olla jokin muu sairaus kuin tavanomainen flunssa, esimerkiksi astma. Puuskainen, hengenahdistusta ja oksenteluakin aiheuttava yskä voi olla hinkuyskää. Mikäli herää epäilys hinkuyskästä, tulee lapsi ohjata lääkäriin mahdollisimman pian.

Erityishuomioita opettajille 

Lievä yskä ilman muita oireita ei estä liikuntatunnille osallistumista. Rasituksen aikana tai sen jälkeen lisääntyvä yskä voi olla merkki astmasta.

Takaisin sivun alkuun