Loiset

Kihomadot, päätäit ja syyhypunkit ovat esimerkkejä lapsilla esiintyvistä loisista. Loistartuntoja voi yrittää ehkäistä, mutta niitä pystytään hoitamaan myös tehokkaasti. Loiset eivät ole merkki lapsen huonosta hoidosta tai huonosta hygieniasta. Loistartunnasta on hyvä ilmoittaa kouluun ja kavereiden vanhemmille, jotta mahdollinen epidemia tulee havaituksi ja hoidetuksi.

Kihomadot

Kihomadot ovat erityisesti pienten lasten vaiva, mutta niitä esiintyy myös kouluikäisillä. Yleisesti niitä esiintyy epidemioina, jotka ovat viime aikoina lisääntyneet. Kihomadot asuvat paksusuolessa, josta naaraat laskeutuvat yöaikaan peräaukon suulle munimaan. Lapsen raapiessa kutisevaa aluetta madonmunia tarttuu sormiin, josta ne kulkeutuvat edelleen lapsen suuhun ja suolistoon. Elimistössä munista kehittyy sukukypsiä matoja, ja näin kiertokulku jatkuu. Munat leviävät pääasiassa likaisten käsien välityksellä lapsesta toiseen, mutta myös esimerkiksi ruuan, lelujen tai ovenripojen kautta. Munat pysyvät elossa viikkokausia esim. vuodevaatteissa. 

Jos lapsella todetaan kihomatoja, se ei ole merkki lapsen huonosta hoidosta tai huonosta hygieniasta. Tilanteesta on kuitenkin hyvä ilmoittaa hoitopaikkaan tai kouluun, jotta mahdollinen epidemia tulee havaituksi ja hoidetuksi. 

Oireet 

Yleisin oire on peräaukonseudun kutina tai kipu varsinkin iltaöisin tai aamulla juuri herättyä. Alapää ärtyy raapimisen seurauksena. Oireet voivat olla myös epämääräisiä, kuten vatsavaivoja, kirvelyä virtsatessa, levottomuutta, unihäiriöitä tai yökastelua. 

Ehkäisy 

Tartuntoja voidaan ehkäistä huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta varsinkin epidemian aikana. 

Hoito 

Kihomadot häädetään apteekista saatavilla valmisteilla. Ilman reseptiä on saatavana pyrviiniembonaatti, joka annetaan kerta-annoksena painon mukaan. Valmiste tappaa kihomadot ja niiden toukat, mutta ei tuhoa munia. Hoito uusitaan kahden viikon kuluttua, jolloin madoiksi kypsyneet munat tuhoutuvat. Kaikkien perheenjäsenten on syytä ottaa lääke, vaikka oireita ei olisikaan.  

Lääkityksen lisäksi on tärkeää, että alusvaatteet, lakanat ja tyynyliinat pestään. Koti siivotaan perusteellisesti, esimerkiksi ovenrivat ja lelut pyyhitään. Vuodevaatteet ja patjat tulee tuulettaa. Normaali pyykinpesu riittää vuodevaatteille ja esimerkiksi uninallet voi pakastaa. Käsiä kannattaa pestä tavallista useammin ja kynnet kannattaa leikata lyhyiksi. Kynsien pureskelua pyritään estämään.

Erityishuomioita opettajille

Yhden lapsen kihomadot eivät aiheuta toimenpiteitä. Jos kihomatoja todetaan useammalla lapsella, pyydetään toimintaohjeet terveydenhoitajalta.

 

Päätäit

Päätäit ovat viime aikoina yleistyneet ja täiepidemioita esiintyy myös kouluikäisillä. Päätäi hakeutuu hiuspohjaan, pään iholle, jossa se imee verta ravinnokseen. Ihmisen ulkopuolella se kykenee selviytymään korkeintaan pari vuorokautta. Runsaat munansa täi kiinnittää tiukasti hiusten tyviin ja munista kehittyy sukukypsiä aikuisia noin kahdessa viikossa. Aikuisen päätäin elinikä on noin 2–4 viikkoa. Täit leviävät ihmisestä toiseen läheisessä kosketuksessa, esimerkiksi lasten keskinäisissä leikeissä. Tartunnan voi saada myös välillisesti erilaisten vaatteiden ja esineiden kuten pipojen, pyyhkeiden, kampojen ja korvakuulokkeiden välityksellä, joskaan välillinen tarttuminen ei välttämättä ole niin merkittävä tartunnan lähde. Päätäit eivät ole merkki huonosta hygieniasta. 

Oireet

Useimmiten ainoana oireena on hiuspohjan kutina. Raapimisesta iho voi kuitenkin rikkoutua ja tämän seurauksena iho voi tulehtua. 

Ehkäisy

Tartuntoja voidaan ennaltaehkäistä välttämällä muun muassa pipojen, harjojen ja kampojen lainaamista. Tiheäkään hiustenpesu ei ehkäise täitartuntoja, sillä täit elävät verta imemällä, eivät liasta.  

Hoito

Hoito on syytä aloittaa mahdollisimman pian tartunnan toteamisen jälkeen. Täit häädetään pesemällä hiukset apteekeista saatavalla täiden häätöön tarkoitetulla valmisteella, kuten silikoniyhdisteitä (esimerkiksi dimetikoni) sisältävällä täishampoolla tai liuoksella. Ilman reseptiä on saatavilla myös permetriinishampoota. Yleensä hoito kannattaa uusia noin viikon kuluttua valmisteesta riippuen. Shampoopesun yhteydessä hiukset puhdistetaan tiheää kampaa käyttäen. Lisäksi hiukset tulisi kammata tiheäpiikkisellä kammalla joka toinen päivä hiusten pesun jälkeen kahden viikon ajan. Kampa tulee puhdistaa paperiin jokaisen kammalla vedon jälkeen. Hiukset tulisi käydä kahteen kertaan läpi yhdellä kampauskerralla. Kaikki saman perheen jäsenet sekä lähipiiri tulee tarkastaa ja todetut tartunnat tulee hoitaa samanaikaisesti. Samassa sängyssä nukkuvat hoidetaan samanaikaisesti riippumatta siitä, onko heillä todettu täitartuntaa vai ei. 

Mahdolliset tartunnanlähteet, kuten tartunnan saaneeseen kosketuksessa olleet asusteet ja vuodevaatteet sekä pyyhkeet vaihdetaan ja pestään pesukoneessa 60 °C vedessä tavallisella pyykinpesuaineella. Pipot ja muut kuumaa pesua kestämättömät vaatteet voidaan pakastaa yön yli tai vaihtoehtoisesti pitää vähintään 2 tuntia 80 asteisessa kuivassa lämmössä, esimerkiksi saunassa. Patjat imuroidaan huolellisesti. Kammat ja harjat voidaan käsitellä myös täishampoilla.

Erityishuomioita opettajalle 

Koulusta ei tarvitse olla pois, kunhan hoito on aloitettu. Tartunnasta on kuitenkin hyvä ilmoittaa kouluun ja kavereiden vanhemmille. Pipot ja kaulaliinat pidetään varmuuden vuoksi oman takin hihassa.

 

Syyhy

Syyhyn aiheuttaa ihmisen syyhypunkki. Se on ainoastaan ihmisen loinen. Syyhypunkkinaaras kaivaa ihon pintaan usein mutkittelevan 0,5–1 senttimetrin pituisen käytävän, jossa se asuu ja johon munii munansa. Munista kehittyy sukukypsiä aikuisia 10 päivässä. 

Syyhy tarttuu ihokosketuksessa. Toistuvassa ja läheisemmässä kosketuksessa syyhy tarttuu helposti. Lapset voivat helposti tartuttaa toisiaan leikkiessään, sillä lasten iho on alttiimpi tartunnalle. Syyhypunkit säilyvät hengissä erillään isännästä normaaleissa huoneolosuhteissa 1–2 vuorokautta. Syyhy voikin tarttua myös vaatteiden välityksellä ja erityisen helposti ne elävät vuodevaatteiden lämmössä ja kosteudessa. 

Oireet

Syyhyn ensioire on voimakas iltayöllinen kutina, joka alkaa 3–6 viikon kuluttua tartunnasta. Oireet korostuvat sormiväleissä, kämmenissä ja ranteissa sekä pakaraseudussa. Kutinan jälkeen iholle ilmestyy epämääräistä näppylöintiä, vesirakkuloita ja raapimajälkiä. Syyhytartunta varmistuu, kun ihon pinnalta löytyy naaraspunkin kaivamia käytäviä. Lähes aina käytävät löytyvät sormien väleistä ja ranteista, lapsilla myös kämmenistä ja jalkapohjista. Suurennuslasi on hyvä apu, kun etsitään punkin kaivamia käytäviä. Syyhy ei kouluikäisillä ja aikuisilla leviä päähän eikä kasvoille. Alle kouluikäisillä syyhy sen sijaan voi levitä myös pään alueelle. 

Ehkäisy

Paras tapa ehkäistä syyhyn leviämistä on tiedottaa lapsen syyhystä heti kouluun. Tartuntoja voidaan ennaltaehkäistä välttämällä paljasta ihokosketusta ja hyvällä käsihygienialla. Vaatteiden läpi syyhypunkki ei tartu, mutta lainavaatteista syyhypunkki voi tarttua. Oppilaita pitää informoida vaatteiden lainauksen riskeistä. Koska syyhypunkit säilyvät elossa tekstiileissä ja myös elottomilla pinnoilla, perusteellinen siivous on välttämätöntä, jos koululla on esiintynyt yksikin tartuntatapaus. Siivoojilla pitää olla suojakäsineet, kun he käsittelevät pestäviä tekstiilejä. 

Hoito

Syyhypunkit häädetään permetriiniä sisältävällä voiteella, jota saa apteekista ilman reseptiä. Hoito-ohjeet ovat pakkausselosteessa. Kertahoito yleensä auttaa, mutta tehon varmistamiseksi hoito uusitaan 1−2 viikon kuluttua. Myös oireettomat henkilöt on tärkeä hoitaa, mutta heille riittää kertahoito. 

Sisätilat ja huonekalut imuroidaan. Vuodevaatteet ja ihoa vasten olleet vaatteet pestään vähintään 50 asteessa.  Vaihtoehtoisesti ne säilötään muovipussiin viikoksi tai kuumakäsitellään vähintään 60 asteessa 20 minuuttia. Pakkanen ja kuumuus tuhoavat punkkeja tehokkaasti.  

Lääkäriin täytyy hakeutua, jos 

  • On syytä epäillä bakteeritulehdusta iholla, esimerkiksi jos raavittu alue märkii. 
  • Oireet ovat voimakkaat. 
  • Itsehoito ja itselääkintä eivät auta 2–3 viikossa tai kutina alkaa uudelleen muutaman viikon kuluttua. 

Kutinaa ja näppylöitä voi esiintyä jopa yli kuukauden ajan hoidon jälkeen. Niitä ei tarvitse hoitaa syyhylääkkeellä, ellei ihosta enää löydy punkkia. Ihottumaa ja kutinaa voidaan hoitaa voiteella, jossa on kortisonia ja antibakteerista ainetta. Voidetta levitetään ihottumakohtiin kahdesti päivässä yleensä 1−3 viikon ajan. Kutinaa voi tarvittaessa lievittää myös ilman reseptiä saatavalla antihistamiinilääkityksellä.

Erityishuomioita opettajille

Jos yhdelläkin oppilaalla todetaan syyhypunkkitartunta, pyydetään terveydenhoitajalta toimintaohjeet. Oireileva lapsi ja oppilaan perheenjäsenet hoidetaan kotona. Syyhy ei tartu enää 24 tunnin jälkeen hoidon aloittamisesta, joten oppilas voi palata kouluun hoidon jälkeen. Syyhyn pitkästä itämisajasta johtuen voidaan kuitenkin olettaa, että tartuntoja on useita. Lasten vanhempia on tärkeää informoida ja kehottaa heitä tarkkailemaan lastensa oireita ja antaa heille ohjeet hoitoon hakeutumisesta tarvittaessa. Kaikkien lasten ja opettajien samanaikaista syyhyhoitoa tulee harkita tapauskohtaisesti – mieluimmin alueen terveyskeskuksen infektiotaudeista vastaavaa lääkäriä konsultoiden. Lisäksi koulussa täytyy huomioida välillisen tartunnan mahdollisuus esimerkiksi pinnoilta tai tekstiileistä. Välillisen tartunnan mahdollisuutta pienennetään tehostetulla siivouksella. 

Takaisin sivun alkuun