Elämäniloa liikunnasta

Hyvinvoinnin, elämänilon ja tyytyväisyyden säilyttämiseksi on tärkeää huolehtia itsestään monella eri tavalla. Liikunnasta saat mielihyvää, virkeyttä ja voimia vastoinkäymisiin.

Puoli tuntia sopivasti kuormittavaa liikuntaa päivittäin parantaa mielialaa ja muuttaa ajatuksia myönteiseen suuntaan. Kun ihminen liikkuu, mielihyvähormonit alkavat hyrrätä elimistössä, verenkierto paranee ja aivot saavat happea. Kehon lämpötila nousee, mikä tuntuu hyvänä olona. Säännöllisen liikunnan harrastamisen myötä kehonkuva muuttuu myönteisemmäksi. Oma keho tuntuu elävältä ja toimintakykyiseltä, siihen tulee voimaa, lihaksikkuutta ja kestävyyttä, veri kiertää ja posket saavat tervettä punaa.

Liikkuessa mieli keskittyy kehoon ja sen liikkeeseen sekä ympäristöön, jolloin häiritsevät ajatukset, arjen ongelmat ja huolet siirtyvät mielestä pois. Raittiissa ilmassa mieli virkistyy, ajatukset kirkastuvat ja energisyys ja ilo lisääntyvät. Pitkäkestoinen ja kuormittava liikunta parantaa myös stressinsietokykyä. Näin liikunta kehittää kestävyyttä sietää arkipäivän pettymyksiä, vastoinkäymisiä ja ajoittaista ahdistusta. Liikunta tarjoaa myös tunteen siitä, että on tehnyt jotain. Silloin voi olla tyytyväinen itseensä ja se jos mikä tuo hyvää mieltä.

Yhteenkuuluvuutta ryhmäliikunnasta

Liikunta tuo parhaimmillaan vaihtelua, virikkeitä, uusia kokemuksia ja ystäviä sekä uusia mahdollisuuksia – se on iloista ja hauskaa tekemistä. Liikunta yksin ja ryhmässä on omiaan tuottamaan myönteisiä elämyksiä niin onnistumisen kuin itsensä ylittämisen kokemuksina.

Ryhmäliikunta tarjoaa piristystä ja iloa, uusia elämyksiä ja sosiaalisia kontakteja. Kun ihminen juoksee, pelaa tai tanssii yhdessä muiden kanssa, hän kokee kuuluvansa tiettyyn ryhmään. Yhteenkuuluvuuden tunne on ihmisen mielen hyvinvoinnille tärkeää. Monelle ystävät ja ryhmä onkin merkittävä motiivi liikkumiseen.

Koetut liikkumisen motivaatiotekijät ja esteet nuorilla

Vuonna 2022 toteutetun Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimuksen mukaan 11–15-vuotiaita lapsia ja nuoria eniten liikkumiseen motivoivat parhaansa yrittäminen, liikkumisen ilo, hyvän olon saaminen, yhdessäolo, onnistumisen elämykset, terveellisyys sekä uusien taitojen oppiminen ja kehittäminen (Koski & Hirvensalo 2023). 11-vuotiaita motivoivat liikkumisen positiiviset tunnekokemukset sekä yhdessäolo, kun taas vanhemmissa ikäluokissa korostuvat lihasvoiman kasvattamiseen sekä ulkonäköön liittyvät motivaatiotekijät.

Yleisimpiä liikkumisen esteitä ovat liikuntaan liittyvän ohjauksen puute kodin läheisyydessä sekä se, että koulutehtävät vievät aikaa liikkumiselta.
Myös muut harrastukset sekä liikkumisen kalleus estävät liikunnan harrastamista. Liikkumisen esteiden raportointi lisääntyy iän myötä, ja tytöt raportoivat esteitä poikia yleisemmin. (Koski & Hirvensalo 2023)

 

Toimintarajoitteiset lapset ja nuoret kokevat enemmän liikkumisen esteitä kuin toimintarajoitteettomat lapset ja nuoret (Ng ym. 2023). Yleisin liikkumisen este kaikilla lapsilla ja nuorilla on liikunnan ohjauksen puute kotiympäristössä, jota toimintarjoitteiset lapset ja nuoret raportoivat toimintarajoitteettomia lapsia ja nuoria useammin.
Takaisin sivun alkuun