Liikunnan vaikutukset

Liikunta vaikuttaa ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Sen vaikutukset näkyvät fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa.

Liikunnasta fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia

  Fyysinen hyvinvointi
Tuki- ja liikuntaelimistö vahvempi luun rakenne
suurempi luuston mineraalimäärä
suuremmat lihakset
vahvemmat lihakset
kestävämmät lihakset
notkeammat nivelet
parempi tasapaino, ketteryys, koordinaatio, reaktiokyky ja nopeus (=liikehallinta)
Hengitys- ja verenkiertoelimistö vahvempi sydänlihas
tehokkaammat keuhkot
vilkkaampi verenkierto
Painonhallinta suurempi energiankulutus
suurempi rasvattoman kudoksen (lihakset, luut) määrä
Veren rasva-arvot suurempi hyvän kolesterolin pitoisuus veressä
pienempi rasvojen pitoisuus veressä
Verenpaine matalampi verenpaine
Aineenvaihdunta pienempi insuliinin (=verensokeria alentava hormoni) pitoisuus veressä
Sairaudet pienempi vaara sairastua mm.:
tyypin 2 diabetekseen
sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin
nivelrikkoon
osteoporoosiin
syöpään
masennukseen
Uni dementiaan

unen laatu paranee

nukahtaminen helpottuu

  Psyykkinen hyvinvointi
enemmän myönteisiä fyysisiä kokemuksia
terveempi itsetunto
myönteisempi minäkuva
tunteiden ilmaisu on helpompaa
matalampi stressitaso
vähemmän masennusoireita
vähemmän ahdistuneisuutta
  Sosiaalinen hyvinvointi
paremmat vuorovaikutustaidot
oppii ottamaan toiset huomioon
oppii noudattamaan sääntöjä
oppii myötätunnon merkityksen
  Oppiminen
parempi tarkkaavaisuus
parempi keskittymiskyky
parempi muisti
paremmat aistitoiminnot ja kyky yhdistellä eri aistien kautta tulevaa informaatiota
parempi hahmottamiskyky
paremmat kielelliset ja matemaattiset valmiudet

Taulukko: TEKOn faktalaatikko liikkumisen hyödyistä.

Liikunnan harrastamisen hyödyt

Monipuolinen liikunta kuormittaa tasapuolisesti kaikkia elinjärjestelmiä:

  • hengitys- ja verenkiertoelimistö: kestävyys-, nopeuskestävyys- ja voimakestävyysharjoitukset
  • tuki- ja liikuntaelimistö: lihasvoimaharjoitukset, liikkuvuusharjoitukset, hyppelyt
  • hermolihasjärjestelmä: taito- ja tekniikkaharjoitukset, nopeusharjoitteet

Useamman lajin harrastaminen ei välttämättä aina takaa liikunnan monipuolisuutta: Aktiivisesti hiihtoa ja pyöräilyä harrastava, saa kyllä hyvää harjoitusta hengitys- ja verenkiertoelimistölle, mutta tuki- ja liikuntaelimistön lihasvoima ja liikkuvuus sekä monet liikehallintakyvyt jäävät helposti paitsioon. Vastaavasti tennistä ja jalkapalloa harrastava harjoittaa liikehallintakykyjään monipuolisesti ja myös maksimaalinen kestävyys kehittyy, mutta peruskestävyysharjoittelu voi jäädä puutteelliseksi.

Pelkästään yhteen lajiin keskittyvän harjoituksen aikana on tärkeää tehdä monipuolisia harjoitteita ja kuormittaa kaikkia elinjärjestelmiä. Näin vältytään yhden elinjärjestelmän ylikuormittumiselta ja siitä aiheutuvilta rasitusvammoilta. Iän lisääntyessä ja harjoitusmäärien kasvaessa puutteet yhdellä osa-alueella voivat rajoittaa muiden osa-alueiden kehitystä.

Kohti aktiivista aikuisuutta

Liikkuvasta nuoresta kasvaa usein myös liikkuva aikuinen. 

Seuraavat tekijät nuoruudessa ennustavat aktiivista liikkumista myös aikuisena:

  • aktiivinen liikunnan harrastaminen
  • fyysinen aktiivisuus yleensä
  • harrastetun liikunnan korkea teho
  • ohjattuun liikuntaan osallistuminen
  • kilpaurheiluun osallistuminen
  • urheilu huipputasolla
  • kestävyystyyppisen liikunnan harrastaminen
  • hyvä kestävyyskunto
  • hyvä koettu terveys
  • hyvä koulumenestys
  • hyvä liikuntanumero koulussa
  • tyytyväisyys omaan kuntoon, suorituskykyyn ja taitoihin.

Heikko fyysinen kunto, huono terveydentila tai esimerkiksi lihavuus saattavat heikentää liikkumisintoa, mikä edelleen heikentää terveyttä ja kuntoa aiheuttaen ns. liikkumattomuuden noidankehän.

Kun liikkumattomuus jatkuu pitkään, on vaarana syrjäytyä liikunnasta kokonaan. Liikunnasta syrjäytymiselle voi olla monia syitä, mm. epäterveelliset ravintotottumukset ja ylipaino, päihteiden käyttö, tupakointi, istuva elämäntapa ja liikunnallisen mallin puuttuminen perheessä ja kaveripiirissä.

Takaisin sivun alkuun