Päävamman hoito

 

Liikunnassa noin 5% kaikista vammoista sattuu päähän (mm. pää, kasvot, silmät). Päävamma voi olla vakavuudeltaan monen tasoinen. Päähän kohdistuneet vammat vaihtelevat myös liikuntalajista toiseen. 

 

Pyöräilijä menehtyy onnettomuudessa usein päävammaan. Vuonna 2009 onnettomuuksissa kuolleista pyöräilijöistä 78 % pyöräili ilman kypärää. On arvioitu, että kypärä olisi pelastanut heistä joka toisen.

 

Pyöräilykypärän käyttö ei ole merkittävästi yleistynyt viimeisen neljän vuoden aikana. Alle 7-vuotiaat lapset pyöräilevät tyypillisesti kypärä suojanaan (85 %), kun taas teini-ikäisenä kypärän käyttöaste romahtaa. Vain joka kymmenes 13–17-vuotias suojaa päänsä kypärällä (11 %). Koko väestöön verrattaessa 10–14-vuotiaiden pyöräilijöiden loukkaantumisriski on kuitenkin kaksinkertainen.

 

Kypärä on paikallaan myös laskettelurinteessä, sillä kypärän käyttäminen voi pienentää päävamman riskiä laskettelussa jopa 50 prosentilla. On hienoa, että kypärän käytöstä on tullut suomalaisissa laskettelukeskuskissa enemmänkin sääntö kuin poikkeus.

 

Silmävammat 

Noin viidennes (20 %) sairaalan poliklinikalla hoidetuista silmävammoista aiheutuu urheilusta. Lähes puolet urheilun aiheuttamista silmävammoista johtui salibandystä ja sen harrastepelimuodosta sählystä. Vammat olisi helposti ehkäistävissä suojalasien käytöllä. Suomessa harrastettavista lajeista silmävammoja aiheuttavat myös jääkiekko, squash, koripallo ja kamppailulajit.

 

Aivotärähdys

Aivotärähdys, johon ei liity tajuttomuutta eikä tajunnanhäiriötä, hoituu yleensä kotioloissa. Aivotärähdyksen jälkeen on tärkeää, että paikalla on toinen henkilö, joka voi tarkkailla mahdollisia voinnin muutoksia. Erityisesti yöunen aikana on vammautunutta syytä herätellä muutaman tunnin välein tajunnantason tarkistamiseksi. 

Lieviin oireisiin voi kuulua päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta, muistin epävarmuutta ja väsymystä. Särkyyn voi tarvittaessa ottaa reseptivapaita särkylääkkeitä (esim. parasetamolia). Tapaturman lähipäivinä kannattaa välttää fyysistä rasitusta ja alkoholinkäyttöä.

Sairaalahoito on tarpeen, jos päävamman yhteydessä ilmenee seuraavaa

• tajuttomuus tai tajunnan tason aleneminen (vaikeus pysyä tajuissaan, esim. pitää silmiä auki)
• puheen ymmärtämisen tai tuottamisen vaikeudet
• tunnistus- ja hahmotusvaikeudet (ei tunnista tuttuja ihmisiä tai paikkoja)
• tunnon menetystä, lihasheikkoutta
• jatkuvasti pahenevaa päänsärkyä
• toistuvaa oksentelua tai yleistä heikkouden tunnetta
• näön tai kuulon menetys tai heikkeneminen
• verenvuoto korvasta
• musta silmä ilman silmään kohdistunutta vammaa
• tasapainovaikeuksia

 

Paluu liikuntaan päävamman jälkeen

Mitä tahansa yli 15 minuuttia kestäviä päävamman oireita liikkujalla tai urheilijalla on vamman jälkeen, häntä ei saa päästää samana päivänä takaisin urheilun pariin.

Paluu liikuntaan tapahtuu lievän päävamman jälkeen asteittain ja kaikki kuntoutuksen vaiheet kestävät vähintään 24 tuntia eli yhden vuorokauden, kunnes henkilö on täysin oireeton.

Asteittainen paluu liikuntaan

1. Lepo
2. Kevyt aerobinen harjoitus
3. Kevyt lajinomainen harjoitus
4. Ei-kontaktiharjoitus
5. Normaali harjoitus lääkärintarkastuksen jälkeen
6. Kova harjoitus tai peli/kilpailu

Jos kevyen lajinomaisen harjoituksen aikana tai tämän jälkeen ilmaantuu oireita, kuten esimerkiksi päänsärkyä tai huimausta, palataan asteikossa edelliselle portaalle.

SINUN TEKOSI

Pääsi on arvokas. Se kannattaa riskilajeissa suojata kypärällä.